Kakkajuttu

Aatulassa ei voida lakata ihmettelemästä niitä koiranomistajia, jotka eivät korjaa karvaisten ystäviensä jätöksiä paikoista, joista niin olisi tehtävä. Näin lopputalvesta katujen ja polkujen reunukset alkavatkin olla jo aikasmoisessa kakkapeitteessä. Hirvittää ihan ajatella sitä lemua ja kakkakuran määrää, joka meitä kaikkia nyt lumien sulamisen myötä taas odottaa. Yöks! :(

Oman karvakorvan jätösten kerääminen on hyvin pieni vaiva, jolla kuitenkin voi edesauttaa kaikkien viihtyvyyttä. Koirankakoistahan me kaikki, koiraihmiset ja muut, lopulta valitamme pahimmillaan koiria syyttäen. :( Aatulan alueella ei ole kaupungin järjestämiä kakkapussiautomaatteja tai -roskiksia. Ainoat roskikset, joihin pussin voi lenkin aikana jättää, löytyvät bussipysäkeiltä. Toisaalla, saman kaupungin alueella, automaatteja ja roskiksia kyllä löytyy. Voi olla, että nämä automaatit ja roskikset eivät asiaa Aatulankaan alueella juurikaan edes parantaisi. Ja onhan se lopulta jokaisen koiranomistajan omalla vastuulla, velvollisuutena jopa, kerätä koiransa kakat ja kiikuttaa pussit roskiin tarjoaa kaupunki apuaan tai ei. 

Aatula on pyrkinyt auttamaan kanssaihmisiä laittamalla koirankakkaroskis-tarran roskanpönttöönsä. Tarra on koristanut Aatulan roskapöntöä kohta vuoden ajan. Ainoastaan kerran (ei sillä että roskapöntön sisältöä Aatulassa mitenkään vahdattaisiin ;)) roskiksessamme on ollut jonkun muun pussi kuin Aatulan oma. On se vaan kumma, kadullammekin kun on toistakymmentä koiraa ja katumme reunuksilla näin ollen...! 

Aatula kiittää, kuittaa ja jää miettimään, olisikohan tästä keksinnöstä mihinkään!?! :) 

Kuva täältä.

Kokkailua

Aatulassa oli jälleen soseutus- ja kokkailuilta. Aatulan isännälle valmistui niin kasvissotetta kuin namejakin. 

Tällä kertaa kasvissoseeseen laitettiin kurkkua, jäävuorisalaattia, kiinankaalia, Romaine-salaattia ja valkosipulia. Soseesta tuli kerta kaikkiaan herkullisen vihreää! :)

Ainekset valmiina soseutettavaksi

Ihanan vihreä kasvisose valmis pakastettavaksi

Aatulassa odotetaan kovasti, että kasvissoseen saadaan lisää aineksia. Uskotaan nyt kuitenkin, että hyvää kannattaa odottaa. Rauhallisesti ja perusteellisesti suoritettu eliminaatiodieetti on varmasti parempi ratkaisu kuin hötkyily. :)

Aatulassa kokeiltiin myös jo aiemminkin tehtyä namiohjetta uudella versiolla, possun sisäelinseoksella. Possun sisäelinseos sisältää possun maksaa, munuaista, keuhkoa ja sydäntä ja on valmiiksi soseutetussa muodossa. Sisäelinseosta saa eläinkaupoista pakasteena 500 gramman pötköissä.  Valmista seosta kannattaa soseuttaa nameihin hieman lisää, jotta massasta tulisi mahdollisimman tasainen. Possun sisäelinseoksesta tehty massa myös kannattaa levittää leivinpaperille ainakin noin puolen sentin paksuiseksi levyksi. Tämä helpottaa valmiiden namien pilkkomista. 

Namiainekset: 500 g sisäelinseosta ja 1 kananmuna

Valmiit namit :P

 

Terveisiä Turusta

Äiskä jätti Aatulan miesväen kotiin ja lähti viikonlopuksi Turkuun hakemaan oppia westien trimmaukseen ja koirahierontaan.

Äiskä on pitkään karttanut Aatun omatoimista trimmaamista. Pääsyy omatoimisen trimmaamisen karttamiseen on ollut taidon puuttuminen. Turussa kävimme Tiinan opissa, ja johan alkoivat trimmauksen salat hieman raottua äiskällekin. Äiskälle tärkeintä oli saada tuntumaa trimmaamiseen, vaikka harjoittelimme ihan jo muotoiluakin. Jossain vaiheessa kevättä tai alkukesää olisi varmasti hyvä käydä kurssilla uudestaan siten, että Aatukin on mukana. Nyt äiskän sormet jo oikein syyhyävät trimmausvälineiden hankkimiseen ja trimmaamisen harjoittelemiseen. :)

Koirahieronnassa oppia antoi urheilukoirahieroja Satu Teräväinen. Koirahierontakoulutus piti sisällään perushierontaotteet ja koiran eri lihasten vaatimat hierontatavat. Teräväisen opettamat hierontaotteet ja -tavat vaikuttivat hyvin tehokkailta mutta samalla helliltä. Hierontaopetukseen kuului myös koiran venyttelyliikkeiden ohjausta. Harjoituskappaleena hierontakurssilla toimi westie Elviira, joka ainakin tuntui nauttivat jo ihan hierontaharjoittelusta kovasti. Aatulassa tullaankin seuraavien kuukausien aikana harjoittelemaan ahkerasti myös koirahierontaa. 

Turun reissuun kuului myös lemmikkitarvikekauppojen ahkera kiertely. Aatulle löytyikin kotiinviemisiksi kaksi uutta ruoka-alustaa, molemmat muovisia. Aatu sai myös uuden kamman. Tampereen Barffinetistä, jonne kotimatkalle eksyimme, Aatu puolestaan sai uusia ruokia: lampaan mahalaukkua ja villisian kehkoja sekä hirven, peuran ja villisian luita.

Aatulan miesväki oli pärjännyt äiskän reissun ajan hyvin kahdestaan. Iskän mukaan, ja äiskän pieneksi harmiksi, Aatu ei ollut kaivannut äiskään paljoakaan. Jälkikäteen ajatellen Aatu oli iskän mielestä ollut enemmänkin ihmeissään kuin ikävissään yhden laumalaisen puuttuessa joukosta. Aatu oli kuitenkin nukkunut öisin tiiviisti äiskän paikalla äiskän yöpaidan päällä. <3  

Turun tuliaiset

Kukkulan kunkku

Aatulan isännän on aina päästävä kiipeämään j o k a i s e n lumikasan päälle. "Mitä korkeampi lumikasa, sen parempi", sanoo Aatu. :D

Ylväs kuin westie! ;)

Liennyttävätköhän kaikki westiet ylämaankaipuutaan lumikasojen päällä kiipeilemällä? <3

Viikon herkku

Aatulan eliminaatiodieetti jatkuu edelleen possunlihakokeilulla. Tämän viikon herkkuna siis maanatain kylpyläreissulta kotiinviemisiksi ostettu raakapakastettu possun sorkka. Ruoka-annokseksi sorkasta ei Aatun hampailla ole. Vaihtelua tuovaksi ajanvietteeksi sorkka sitä vastoin on mitä mainioin löytö! :)

Aatulan isäntä kypsytteli sorkkaa muutaman päivän. Vasta, kun hajut olivat, noh vähintäänkin mehevät, suostui isäntä viimein kaluamaan herkkuaan kunnolla. Kypsyttelyn ohessa Aatu lähinnä vain nuoleskeli ja raahaili aarrettaan, luunsyöntialustan ulkopuolelle  mattoon hinkaten tottakai. Herkun kypsyttelyä ja ympäriinsä raahamista suosittelee siis Aatu, äiskä ja iskä sen puoleen eivät. ;)

Herkun kimpussa

Uimassa

Maanantaipäivä kului Aatulassa polskuttelun merkeissä, kun Aatulan isäntä pääsi Hyvinkäällä toimivaan Onnenkoiran koirakylpylään. Mukana uintireissulla olivat myös Aatun koirakaverit westie Elviira, cottonmix Hilma ja tiibetinterrieri Tellervo omistajineen.  Myös piskuinen skotlanninterrieri Saga oli reissussa mukana. :)

Aatu ei ole kovin innokas uimari, kahlaaja enemmänkin. Onnenkoiran koirakylpylässä oli mahdollisuus saada koiralle uittaja uimavuoron ajaksi. Aatulle uittaja oli tarpeellinen; ilman uittajaa isäntä ei varmaankaan olisi juurikaan uinut. Uittaja uitti koiria pareittain koko vuoron ajan. Näin kylpyläreissu kävi ihan oikeasti urheilusta eikä jäänyt vain lirkkimiseksi. Koirakylpylään on ehdottomasti päästävä vielä ennen kesää uudestaan!

Uittajan hellässä huomassa

Uitettu koira :)

Koirille laitettiin uinnin ajaksi pelastusliivit. Uiminen aloitettiin pienillä altaanmittaisilla uinneilla. Vähitellen uintimatkaa pidennettiin kattamaan koko altaan ympärysmitta. Koirat harjoittelivat myös uintisuunnan vaihtamista vedessä. Aatu vaikutti koko uinnin ajan hieman hätäiseltä. Uittaja mainitsikin huvittuneena, että kyllähän se uinti varmasti ottaa voimille, kun ei poika uidessaan muista hengittää. Vuoron loppussa Aatu kuitenkin rauhoittui hieman ja muisti hengittääkin. ;) Tässä vielä isännän uintinäyte videon muodossa (äiskä taustalla ihan kympillä mukana - älkää välittäkö kälätyksestä):

Uinnin ja kuivattelun jälkeen koirakoplamme ihmisineen meni vielä suolahuoneeseen istuskelemaan.  Suolahuoneen on tarkoitus auttaa mm. iho- ja hengitystieongelmiin. Hoito kesti puolisen tuntia. Tuskin yhdestä suolahuonekerrasta voi ihmeitä odottaa, mutta kokemuksena suolahuone oli mielenkiintoinen. Voisihan sitäkin uudelleenkin kokeilla. :)

Suolahuoneessa

Äiskä oli oikein tyytyväinen, kun näki, että Aatu todella teki lihaksillaan töitä uinnin aikana. Vaikka uintiaikaa oli vain puoli tuntia, oli ainakin Aatulan isäntä uimisesta, ja koko muustakin reissusta, aivan puhki. Kotimatkalla Aatu-herra jopa suvaitsi nukkua äiskän sylissä. Tämä teki äiskän hurjan onnelliseksi! <3

Aatulan väki kiittää Elviiraa, Hilmaa, Tellervoa ja Sagaa omistajineen ihanasta uintireissusta! Täällä ollaan valmiita samanlaiseen reissuun milloin vain. <3 Erityiskiitos Tessalle kuvista ja videomateriaalista (äiskä kun otti ja unohti oman kameransa kotiin)!

Jotain pilkullista ja ruudullistakin

Aatulassa innostuttiin näin lopputalvesta mantteleiden ompelusta. Tai oikeastaan äiskä innostui, miesväki tyytyi vain pyörittelemään päitään. :) Vaikka kovin pakkastalvi taitaakin olla jo takana, ompeli äiskä Aatulle vielä kaksi uutta manttelia. 

Pallokuosinen mantteli on ommeltu paksusta, huopamaisesta villakankaasta. Äiskä ihastui tähän villakankaaseen siinä määrin, että kangasvalintaan vaikutti puhtaasti enemmän ulkonäkö kuin käytännöllisyys. ;) Pallokuvioisen manttelin vuori ja kaulus ovat puolestaan yksiväristä, tummanharmaata villakangasta. Manttelin vatsakappaleen kiinnitys toimii pallokankaasta ommellulla suikaleella ja tarranauhalla. Heijastimiksi äiskä ompeli pienet pallorivit takahelman molemmin puolin sekä vatsakappaleen sivuille. Takahelma vaati vielä kuminauhat pysyäkseen paikoillaan. 
 

Ruudullisen manttelin kangas on (jotakin) sekoitetta. Kangas löytyi Eurokankaan palakorista ja oli väreiltään niin aatumainen, että kotiinhan se oli vietävä. ;) Mantteli on ommeltu kaksinkertaisesta kankaasta.  Kaulus on neulosta. Neuloksen lankana äiskä käytti baby blue -sävyistä mohairlankaa. Kauluksesta tulikin ihanan pörröinen ja pehmeä. Vatsakappaleen kiinnitys on samanlainen kuin pallokuosisessa manttelissakin. Heijastimiksi mantteliin äiskä ompeli  A:t (niinkuin Aatu) vatsakappaleen molemmin puolin.  Myös vatsakappaleen kiinnitysnauhassa on heijastin.

Näidenkin mantteleiden kaavoissa äiskä otti mallia PerusPompasta. Pomppamaista takahelman muotoa äiskä ei villakankaisiin onnistunut saamaan. Nyt kuitenkin kaavat, kankaat ja toivottavasti myös manttelitkin kaappiin piiloon keväät tieltä seuraavaa talvea odottamaan! :D