Päivittelyä

Huh, aikaa on kulunut, onnellista sellaista! Raskaus on ollut yllättävän voimiavievää, siksi bloggaaminenkin on jäänyt. Äiskä jää tänään vihdoin mammalomalle, joten jos energiaa suinkin riittää, bloggailuunkin olisi tarkoitus antaa nyt aikaa.

Mutta, mitä on Aatu-herran elämään tauon aikana kuulunut. Isäntä vietti kesän  ja syksyn tiiviisti iskän hoivissa. Pikkuhiljaa arki palasi ennalleen, ja äiskäkin alkoi taas osallistua Aatun hoitamiseen. Kuitenkin edelleen päävastuu ruokinnasta ja muusta hoitotoimesta on iskällä. Kesä ja syksy menivät jälleen Aatun allergiaoireita lievittäessä. Eliminaatiodieetti oli koko kesän ja syksyn katkolla, koska oireita aiheuttivat myös ulkoallergeenit. Vihdoin lumen tultua oireet kuitenkin helpottivat, ja Aatu voi tällä hetkellä oikein hyvin. Possunlihaakin jo ehdittiin kokeilemaan. Se kuitenkin aiheutti tassujen kutinaa ja levottomuutta. Alkaa vahvasti näyttää siltä, että herran ruokavalio jää poron, hirven, hevosen ja lohen varaan. Kasvissose puolestaan on äiskän raskauden myötä (voitteko kuvitella, että raastettu tai soseutettu kurkku saa ihmisen oksentamaan!) vaihtunut eläinkauppojen valmisversioon.

Aatu-herra on sopeutunut uuteen elämäntilanteeseen kunnioitettavan hyvin. Entinen arki pitkine metsälenkkeineen on vaihtunut lähinnä äiskän kanssa kadulla lyllertämiseen ja piiiiiitkiin päikkäreihin sohvalla. Viikonloput ovat ehdotonta suosikkiaikaa niin äiskälle kuin isännällekin. Tällöin nimittäin iskä ehtii terriäisen kanssa metsään ja äiskä voi luistaa lenkitysvastuusta. Täytyy kyllä myöntää, että hieman lisäpainoa on tullut, ei vain äiskälle, vaan myös isännälle; herran pienistä ruoka-annoksista (noin 90 g lihaa / annos) kun ei olla raaskittu nipistää riittävästi liikunnan vähennyttyä. Kuntokuuri siis molemmilla edessä vauvan synnyttyä. Onneksi Aatun kylkiluut sentään vielä tuntuvat jotenkin, toisin kuin äiskällä. Hih! ;) Muutoinkin Aatu tuntuu pitävän äiskää jatkuvasti silmällä, tottelee ennennäkemättömän hyvin, lohduttaa, hauskuuttaa, ei vaadi liikoja ja on seurana. Aatu selvästi vaistoaa, että jotain on tapahtumassa ja äiskälle on nyt oltava oikein kiltti. Loistava kaveri - ei voi muuta sanoa! <3

Sunnuntaiherkut

Äiskä kuivatti Aatulle uunissa porsaan munuaista ja sydäntä. 

Sunnuntain kunniaksi uuniin meni kaksi munuaista ja kaksi sydäntä. Munuais- ja sydänviipaleita kuivatettiin kiertoilmauunissa 70 asteessa kolme ja puoli tuntia. Lopputuloksena rapeita, lisäaineettomia ja makoisia välipalapaloja herran naposteltavaksi. ;)

LISÄYS:
Pakko oli tulla takaisin lisäämään vielä video eilisillan tunnelmista. Aatulassa oli eilen hoidossa 8-viikkoinen skotlanninterrierineiti Saga. Videon kuvanlaatu ei päätä huimaa mutta oikean tunnelman pätkä joka tapauksessa välittää. Videolla siis hyörivät Saga ja Aatu. <3 <3

Herrasmies Aatu

Aatulan isäntä sai tänään uuden lookin. :)

Aatu käy trimmattavana 10 viikon välein. Äiskän mielestä väli on hieman liian pitkä. Isäntä pääseekin aina trimmausten välillä todella ruokottomaan kuntoon. Trimmaajasetä on kuitenkin sitä mieltä, että Aatu-pojan karva ei ole tarpeeksi irtoavaa lyhyemmällä trimmausvälillä. Ei auta äiskän kun luottaa ammattilaiseen. Ja mikäs siinä on luottaessa. Eipähän ole trimmaajasetä ainakaan koiran kustannuksella rahan perään ahnehtimassa, kun haluaa trimmata mielummin harvemmin ja oikein kuin useammin ja koiralle epämukavammalla tavalla. :)

Tällainen herrasmies Aatusta jälleen kuoriutui:

Ennen trimmausta

Trimmauksen jälkeen :)

Aatun nappisilmät näkyvät jälleen. <3 Äiskä on muutaman viikon päästä menossa Turkuun saamaan oppia trimmaukseen. Saas nähdä, josko Aatulassa aloitettaisiin sitten omatoiminen trimmaus tai ainakin sen harjoittelu. ;)

Röh röh

Aatulan isännän ruokavalio on monipuolistunut uudella lihalla, possulla. Kuukauden päivät kestänyt hirvi-poro -kokeilu osoittautui onnistuneeksi (huojentavaa tietää, että tällä hetkellä ainakin nämä käyvät Aatulle). Nyt on siis aika kokeilla possua. 

Possu on siitä loistava lisä Aatun ruokavalioon, että sitä saa kaikissa muodoissa, myös luita ja sisäelimiä löytyy helposti. :) Tarkoitus on antaa possua aluksi joka aterialla, oireiden mukaan tottakai, kahden viikon ajan. Näin taataan se, että mahdollinen possuallergia tulee esiin nopeasti. Onhan se oikeasti ihan hirveää ajatella, että tässä nyt kokeillaan, mikä aiheuttaa oireita ja mikä ei; Aatu-rukka on koekaniini ja kärsii seuraukset.  Eliminaatiodieetti on kuitenkin varma keino saada ruoka-aineallergiat selville. Kaikki tassut pystyyn, että possu sopii isännälle! 

Rasvalihaa, lihaluuseosta ja kasvissosetta

Kasvissose

Aatulassa on meneillään eliminaatiodieetti (lue lisää täältä ja täältä). Aatu saa proteiininsa tällä hetkellä ainoastaan hirven ja poron lihasta ja sisäelimistä. Kasvissose puolestaan koostuu erilaisista salaateista, kiinankaalista, kurkusta,  kesäkurpitsasta ja valkosipulista. Kasvissose on pyritty eliminaatiodieetin aikana pitämään mahdollisimman neutraalina ja yksinkertaisena. Tällä kertaa mukaan laitettiin kuitenkin myös kuorittuja auringonkukan ja kurpitsan siemeniä.

Ainekset valmiina soseutettavaksi.

Valmis, kauniin vihreä kasvissose.

Vehnänalkioöljy

Aatulassa on etsitty täydellistä rasvahappovalmistetta Aatun ruokavaliota täydentämään. Kokeiluun löytyi piiiiiitkän etsinnän jälkeen Valioravinnon kylmäpuristettu vehnänalkioöljy.

Valitsimme rasvahappovalmisteeksi kylmäpuristetun vehnänalkioöljyn, koska se sisältää omega-3- ja -6-rasvahappoja koiralle oikeassa suhteessa. Ymmärtääksemme  koiralle oikea omega-3 ja -6  suhde on 1:5 - 1:10. Valioravinnon kylmäpuristetussa vehnänalkioöljyssä omega-rasvahappojen suhde on 1:6.

Tavoitteena on, että rasvahappovalmiste auttaa ensisijaisesti Aatun iho-ongelmiin.  Toki on myös muuten tärkeää, että isäntä saa omegansa säännöllisesti. Eliminaatiodieetin vuoksi kaikki lohipohjaiset öljyt ovat pannassa, vaikka mistäpä sitä tietää vehnänalkionkaan sopivuudesta. :/ Aatulassa on kokeiltu myös varsinaisesti koirille suunnattuja rasvahappovalmisteita mutta kokeilut ovat olleet tuloksettomia. Tuloksia lienee ollutkin turha odottaan, koska  useimmat eläimille valmistetut rasvahappovalmisteet sisältävät omega-rasvahappoja koiralle väärässä suhteessa.

Annamme Aatulle vehnänalkioöljyä noin 5 ml eli 1 tl päivässä. Aatulassa jäädään odottamaan näkyviä tuloksia. ;)

EDIT:
Äiskän sisko soitti eilen ja kertoi, että kylmäpuristettu vehnänalkioöljy on loistava lisä parantamaan hedelmällisyyttä. Kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä suositellaan myös kantaville nartuille. Kiitos sisko näistä tiedoista! Laitetaan tieto eteenpäin! <3

Kuva: Valioravinto

Rapsuttaa, rapsuttaa...

Aatulan isäntä ei valitettavasti kuulu niihin (harmillisen harvinaisiin) westieihin, joilla ei ole mitään allergioita.  Aatu on siis allerginen. Veritestein Aatulla on todettu pöly- ja varastopunkkiallergia. Veritestit tullaan todennäköisesti uusimaan kevään/kesän aikana siitepölyjen ja heinien osalta. Ruoista allergiaa aiheuttaa ainakin kana; eliminaatiodieetti on kesken.

Aatun allergiakupla, kuten tilannetta Aatulassa kutsutaan, alkoi viime keväänä. Tätä aiemmin Aatulla oli jo ollut pieniä vaivoja, lähinnä vatsanpuruja ja karvojen punoittelua, kuivaruoan syömisen aikana. Kuivaruoka jätettiinkin pois, kun Aatu oli puolivuotias; nappuloista siirryttiin NEU-merkkiseen koirien märkäruokaan, ja oireet hävisivät.

Aatu ehti olla oireettomana puolisen vuotta, kun allergiset oireet iskivät toden teolla. Viime keväänä Aatu alkoikin kutisemaan  kauttaaltaan. Myös tassut ja suunpielet alkoivat oireilemaan pahoin. Allergiaoireiden ollessa pahimmillaan Aatun tassut olivat vereslihalla ja huulet mätäpahkuroita täynnä. Myös erinäisiä karvojen punoitteluja esiintyi. Viime keväästä saakka Aatulassa ollaankin sitten keskitytty enemmän tai vieläkin enemmän allergian selvittämiseen ja oireiden hoitoon. Huh! :( 

Aatun allergiaoireet olivat pahimmillaan viime kevään ja kesän aikana. Aatun ruokavalio koostui tuolloin erilaisista NEU-ruoista. Aatu sai myös teollisia koirankeksejä, solmuluita ja kuivaherkkuja. Allergiaan vaikutti varmasti myös kuuma ja kuiva kesä kaikkine pölyineen. Kesän lopulla kaikista teollisista ja kuivatuista herkuista kuitenkin luovuttiin, ja oireet helpottivat miltei heti. Koska oireet eivät kuitenkaan hävinneet kokonaan, päätettiin, että Aatu on vietävä allergiatesteihin. Aatulassa oltiin jo ennen testejä melkoisen varmoja varastopunkkiallergiasta. Myös pölypunkki- ja siitepölyallergiaa pelättiin. Allergiatesti paljasti epäilyt todeksi, Aatu on allerginen sekä varasto- että pölypunkille. Siitepölyallergiaa ei löytynyt, ja ruoka-aineita ei edes testattu (eliminaatiodieetti varmempi tapa selvittää ruoka-aineallergiaa).

Syksyllä, ennen allergiatestin ottamista, Aatun ruokavalio muutettiin perunapohjaisiin NEU-ruokiin. Tämä siksi, että muissa NEU-ruoissa on riisiä, jossa  on varastopunkkia (kuten sanottu, osasimme epäillä varastopunkkiallergiaa). Ruoanvaihdos perunapohjaisiin NEU-ruokiin ei kuitenkaan sekään vienyt kaikkia oireita pois; Aatun tassut ja suunpielet oireilivat yhä lievästi. Lopulta päädyimme raakaruokintaan. Raakaruokintaan siirryimme myös, koska pidämme siitä, että näemme konkreettisesti, mitä Aatu suuhunsa laittaa. Uskomme, että raakaravinto on puhdas ja luonnollinen tapa ruokkia koiraa. Aloitimme raakaruokinnan suositusten mukaan broilerilla. Kahden viikon jälkeen Aatun iho oli j ä r k y t t ä v ä s s ä kunnossa. Vaihdoimme kanan kokonaan pois ja aloitimme ns. laajennetun eliminaatiodieetin. Laajennetussa eliminaatiodieetissä, kuten eläinlääkärimme sitä kutsuu, annoimme Aatulle ilman varoaikoja hirven, poron, hevosen, lohen ja lampaan lihaa ja sisäelimiä. Kasvissoseen lisäsimme milloin mitäkin.

Vaikka laajennettu eliminaatiodieetti auttoi, eivät Aatun oireet edelleenkään hävinneet kokonaan. Joulun tienoilla Aatun iho-oireet pahenivat jälleen. Nyt Aatun iho rupeutui myös korvista, kyynärpäistä ja rintakehästä. Tilannetta ei helpottanut, tuolloin jo varmistunut, tieto varasto- ja pölypunkkiallergiasta; mistäs sitä enää tietää, mikä oire johtuu ruoasta ja mikä punkeista. :( Tällä hetkellä Aatulassa harjoitetaan ns. ankaraa eliminaatiodieettiä, jossa proteiinilähde lisätään ruokavalioon hiljalleen ja yksitellen. Aatu saa siis nyt proteiininsa ainoastaan hirven ja poron lihasta. Annamme saatavuuden mukaan myös hirven ja poron sisäelimiä ja luita. Kasvissoseen olemme puolestaan pyrkineet pitämään mahdollisimman neutraalina, ja siihen on laitettu ainoastaan kurkkua, salaattia, kesäkurpitsaa ja valkosipulia. Kaikki viljat ja teolliset puruluut on jätetty pois niiden sisältämien varastopunkkien vuoksi. Ravintolisinä Aatu saa kalsiumia, merilevää ja rasvahappovalmisteita. Annamme Aatulle myös tyrnimarjarouhetta ja nokkosjauhetta (näissäkin periaatteessa varastopunkkien riski). Nyt näyttää siltä, että olemme oikeilla jäljillä; Aatun iho voi kauttaaltaan hyvin eikä kutinaa ole juuri nimeksikään. :)

Ankaraa eliminaatiodieettiä on nyt takana kolmisen viikkoa. Tarkoitus on seurata tilannetta vielä muutama viikko ennen seuraavan proteiinilähteen lisäämistä. Myös siivousrutiineja on Aatulassa muutettu entistä perusteellisempaan suuntaan. Lisäksi Aatulassa on käytössä pölypunkkeja ehkäiseviä huuhteluaineita, Aatuhan siis nukkuu sängyssä äiskän ja iskän keskellä. Vielä ei onneksi ole tarvinnut laittaa isäntää lattialle nukkumaan. Kaikki peukut ja tassut pystyyn, että saamme pölypunkit ja ruokavalion kuriin ja ojennukseen ennen seuraavaa siitepölykautta. Äiskällä on nimittäin vahva epäilys, että Aatulla on sittenkin myös siitepölyallergiaa, sanoivatpa talvella otetut testit mitä vaan. 

Lopuksi on vielä todettava, että Aatulassa ollaan onnekkaita, koska allergiat ovat tähän mennessä olleet selvitettävissä ja oireet kotikonstein hoidettavissa, ilman kortisonia ja antibiootteja siis. Todennäköisesti Aatun allergiat ovat niin lieviä, että oikeilla, altistumista ehkäisevillä toimilla Aatun allergiat pysyvät hallinnassa eikä varsinaisia allergiahoitoja tarvita.  Onnellinen saa olla myös siitä, että allergiat eivät ole huonontaneet Aatun elämänlaatua merkittävästi; isäntä itse ei juuri näytä oireista kärsivän. Asiat voisivat siis olla paljon huonommin! :) 

Onnelliset kaverukset :)

Aamu

Aatulan aamu alkoi sotkuisissa merkeissä. :( Aatu oli eilen saanut mahaansa jotain sopimatonta, joka sitten tuli heti aamusta runsaan nesteen kanssa ylös mihinkäs muuallekaan kuin sänkyyn. Kauniisti Aatu tuli äiskän kylkeä kyhnyttämään, että nyt olisi jokin vialla. Eihän siinä sitten enää mikään auttanut. Onneksi herra kuitenkin sai kökön itsenäisesti ja suhteellisen helposti ulos.

Mutta tämä kökkö, kovin oli kummallisen näköinen. Kökkö näytti pieneltä vaahtomuovinpalalta mutta oli kova, hieman joustava kylläkin. Ensimmäisenä äiskälle tuli mieleen kauhukuva ns. myrkkusyöteistä, joissa tosiaan voi olla suolentukoksen aikaan saamiseksi vaahtomuovia tms. Toisaalta lenkeillä ollaan kyllä aina isännän kaikki-mitä-löydetään-on-heti-syötävä -asenteen takia todella varovaisia. Eihän sitä koskaan tiedä, jos joku koiranvihaaja sattuu omille kulmille syöttejään nakkelemaan. Kuuleehan niistä tasaisin väliajoin. Kökkö saattoi olla myös pala rustoa; Aatu nimittäin söi eilen hirven luita. Kökön rakenne oli hyvin rustomainen, vaikkakin muistutti pienine reikineen vaahtomuovia. Liekö pienet vaahtomuovimaiset reiät sitten mahahappojen tuotosta? Toivottavasti mahaan ei jäänyt muita kökköjä, ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. Aatu onneksi syö normaalisti ja on leikkisä. :)

Jäämme seuraamaan tilannetta.

Hieronnassa

Aatulan isännällä on kissanpäivät (tätä ilmausta ei parane käyttää westien kuullen). Aatu nimittäin kävi tänään hierojalla. Äiskän mieltä lämmitti kuulla, että Aatun lihakset ovat jykevät ja hyvässä kunnossa. Hieronta tuli kuitenkin tarpeeseen: Aatun rinta ja kyljet olivat tukossa ja takapäästäkin löytyi pieniä jumeja. 

Hierojalla ja äiskällä oli täysi työ saada Aatu pysymään paikallaan hieronnan ajan. Aatu oli ilmeisesti päättänyt, ettei ole hieronnan tarpeessa. Hyvin pian paikan luonne kuitenkin avautui myös isännälle, ja silmät alkoivat luppasemaan. Kylläpä siinä sitten kelpasinkin westien makoilla pehmeällä pedillä äiskän rapsuttaessa korvan takaa ja hierojan hieroessa selkää, kylkiä ja jalkoja. Ai ai, kelpaisi äiskällekin! :)

Hieronnan aikana äiskä hämmästeli hierojan tarkkakatseisuutta. Hieroja kun heti alkuunsa totesi meillä olevan perheessä johtajuusongelmia. Mitä? Meilläkö? Ei suinkaan! Hierarkia Aatulassa on varsin selvä: Aatu vie, äiskä ja iskä vikisevät. ;)

Kotihoidoksi Aatun lihasjumeihin hieroja neuvoi lämpötyynyn käyttöä, venyttelyä ja syvien lihasten treenaamista tasapainoilun ja jumppaliikkeiden avulla. Hieroja myös suositteli paljon liikkuvalle koiralle säännöllisen epäsäännöllisesti b- ja c-vitamiinilisiä.

Äiskä oli oikein tyytyväinen hierontaan. Varsinainen syy hierojalle hakeutumiseen oli Aatun ärinä takapäähän koskettaessa. Kun eläinlääkäri ei löytänyt mitään  selvää syytä ärinälle, ajattelivat iskä ja äiskä taustalla olevan mahdollisesti lihasjumit. Isoja, ärinää aiheuttavia lihasjumeja isännän takapäästä ei kuitenkaan löytynyt. Ehkäpä ärinöiden takana on yksinkertaisesti vain se, että Aatu kokee takapäähän koskemisen epämiellyttäväksi. Aatulassa jatketaan asian pohtimista.

Valokuvaus oli intensiivisen korvan takaa rapsuttamisen ohessa hieman liian haastavaa. Kuvia hieronnasta ei siis tällä kertaa ole saatavilla. Ehkäpä ensi kerralla isäntä malttaa olla paremmin paikoillaan. Aatulla hieronta uudelleen parin viikon päästä. 
 

Ystäväni Väri, minne katoat?

Aatulassa ihmetellään, minne Aatun kirsun väri oikein katoaa. Aatun ennen pikimusta nenä on nimittäin pikkuhiljaa muuttumassa haalean vaaleanruskeaksi. Liekö Aatulan isäntä harrastanut yhtä lempipuuhistaan tuhistamista liian innokkaasti siten, että kirsun väri on päässyt kulumaan? Noh, äiskä toivoo, että jos sinun, herra Väri, on aivan pakko haalistua, voisitko ystävällisesti muuttua vaaleaksi ainoastaan kirsun keskeltä sydämenmuotoisesti, kiitos. :)