Jännää

Aatulassa saadaan uusi perheenjäsen ihan muutaman päivän sisällä. Palataan asiaan siis kuvin ja sanoin taas muutaman viikon kuluttua!

Silloin joskus

... oli ajatuksena, että Aatua ruokittaisiin kahden viikon jaksoissa seuraavan listan mukaan:

Klikkaamalla suuremmaksi

Lista on kummitellut tietokoneen näytöllä jo pitkään, ikään kuin eliminaatiodieetin tavoitteena. Haaveeksi lista kuitenkin jää; possua, nautaa ja lammasta ei voi antaa ja peuraa on vaikea saada, samoin jänistä. Uusi ruokalista näyttää jokseenkin tältä:

Klick, klick!

Aktivointia

Aatulan isäntä rakastaa kaikenlaisia aktivointijuttuja. Pähkinöitä, kuten aktivointijuttuja Aatulassa kutsutaan, tarjotaankin Aatulle lähes päivittäin. Aktivointi tapahtuu Aatulassa useimmiten ns. köyhän miehen keinoin. Köyhän miehen aktivointimalleihin sopivat melkein kaikki kodin pahvi- ja muovijäte: maitopurkit, wc-paperihylsyt, keksipaketit ja voirasiat. Lisäksi Aatulla on muutama kaupasta ostettu aktivointilelukin. Suosittelemme! 

Aatulassa käytetään mm. näitä aktivointiin; sisälle vain herkku ja paaaljon teippiä ympärille. Tässä tietenkin otettava huomioon koira - jos teippi ja pahvikin menevät alas, on syytä aktivoida muilla konstein. :)

Isäntä tositoimissa. Pahoittelut huonosta kuvasta, äiskä vain ei enää taivu kuvaamaan lattiantasoon, joten summassa kuvattu kuva saa kelvata - ymmärrätte varmaan idean.

Lauantaisauna

Siellähän se isäntä makoilee, ylälauteilla totta kai. :) Herran on aina päästävä muutamaksi minuutiksi ylälauteille saunomaan. Pysyisi Aatu lauteilla pidempääkin, jos annettaisiin... läähätyksen alettua iskä kuitenkin nostaa pienen alas lattialle. Loppuajan Aatu kyyristelee ja mököttää lattialla pyyhkeen päällä. Hah, että osaakin jokaisella eleellä ja ilmeellä viestiä loukkaantumistaan; miksi minä en saa saunoa? <3

Mitenkäs siellä ruudun toisella puolella? Saunovatko muutkin koiruudet?

Pakkaspäivä Aatun tapaan

"Kun ulkona paukkuu pakkanen, on paras jäädä sisälle villahuovan väliin lämmittelemään", tuumaa Aatu-herra ja huokaisee syvään. <3

Jätemylly

Aatu-herra toimii Aatulan virallisena jätemyllynä. Isäntä nimittäin hävittää kompostia huolellisemmin ja nopeammin muun muassa porkkanan kannat, omenien ja päärynöiden siemenkotelot, banaanin jämät ja jopa paistetun lohen nahat. Menipä massuun yksi päivä pitkä pätkä ompelulankaakin (tuli onneksi myös ulos), huoh! Voi, voi meidän pientä kulinaristiamme! :)

Nyt näkyy

Aatulle hankittiin syksyllä vilkkuvalo valjaisiin. Valoksi valittiin Orbiloc-turvavalo. Aivan loistava tuote: näkyy kauas (jopa 5 km), on kestävä (takuu 3 vuotta, vedenkestävä) ja helppo käyttää. Isäntää voi nyt vilkkuvalon turvin pitää irti myös pimeällä, kun valo näyttää terriäisen liikkeet ilman taskulampulla sohimista. Äiskälle puolestaan hankittiin Aarikan Haukku-heijastin viime talvena metsälenkillä kadonneen westie-heijastimen tilalle. Lähin vastine kadotetun tilalle siis.

 

Kuvat: Orbiloc Safety Light ja Aarikka

Olisiko kenelläkään muuten vinkkiä, mistä löytyisi ihan oikea westie-heijastin?

Uusin herkku

Aatu-herran hampaiden huolto ja puremisvimman lievittäjän virka on viime aikoina ollut hirven nahasta valmistetun teollisen puruluun (kyllä vain!) varassa. Tämä siksi, että äiskän raskauden myötä raakojen ydinluiden syöminen on niiden hajun vuoksi jäänyt miltei kokonaan pois. Mikään loistava ratkaisuhan tämä ei Aatun varastopunkkiallergian vuoksi ole. Isännän mielestä kuitenkin maistuva. Ja onhan tämä parempi vaihtoehto kuin puruluuttomuus. Aika suolainen luun hinta kuitenkin on (8,90 €). Näitä saa ainakin Mustista ja Mirristä.

Päivittelyä

Huh, aikaa on kulunut, onnellista sellaista! Raskaus on ollut yllättävän voimiavievää, siksi bloggaaminenkin on jäänyt. Äiskä jää tänään vihdoin mammalomalle, joten jos energiaa suinkin riittää, bloggailuunkin olisi tarkoitus antaa nyt aikaa.

Mutta, mitä on Aatu-herran elämään tauon aikana kuulunut. Isäntä vietti kesän  ja syksyn tiiviisti iskän hoivissa. Pikkuhiljaa arki palasi ennalleen, ja äiskäkin alkoi taas osallistua Aatun hoitamiseen. Kuitenkin edelleen päävastuu ruokinnasta ja muusta hoitotoimesta on iskällä. Kesä ja syksy menivät jälleen Aatun allergiaoireita lievittäessä. Eliminaatiodieetti oli koko kesän ja syksyn katkolla, koska oireita aiheuttivat myös ulkoallergeenit. Vihdoin lumen tultua oireet kuitenkin helpottivat, ja Aatu voi tällä hetkellä oikein hyvin. Possunlihaakin jo ehdittiin kokeilemaan. Se kuitenkin aiheutti tassujen kutinaa ja levottomuutta. Alkaa vahvasti näyttää siltä, että herran ruokavalio jää poron, hirven, hevosen ja lohen varaan. Kasvissose puolestaan on äiskän raskauden myötä (voitteko kuvitella, että raastettu tai soseutettu kurkku saa ihmisen oksentamaan!) vaihtunut eläinkauppojen valmisversioon.

Aatu-herra on sopeutunut uuteen elämäntilanteeseen kunnioitettavan hyvin. Entinen arki pitkine metsälenkkeineen on vaihtunut lähinnä äiskän kanssa kadulla lyllertämiseen ja piiiiiitkiin päikkäreihin sohvalla. Viikonloput ovat ehdotonta suosikkiaikaa niin äiskälle kuin isännällekin. Tällöin nimittäin iskä ehtii terriäisen kanssa metsään ja äiskä voi luistaa lenkitysvastuusta. Täytyy kyllä myöntää, että hieman lisäpainoa on tullut, ei vain äiskälle, vaan myös isännälle; herran pienistä ruoka-annoksista (noin 90 g lihaa / annos) kun ei olla raaskittu nipistää riittävästi liikunnan vähennyttyä. Kuntokuuri siis molemmilla edessä vauvan synnyttyä. Onneksi Aatun kylkiluut sentään vielä tuntuvat jotenkin, toisin kuin äiskällä. Hih! ;) Muutoinkin Aatu tuntuu pitävän äiskää jatkuvasti silmällä, tottelee ennennäkemättömän hyvin, lohduttaa, hauskuuttaa, ei vaadi liikoja ja on seurana. Aatu selvästi vaistoaa, että jotain on tapahtumassa ja äiskälle on nyt oltava oikein kiltti. Loistava kaveri - ei voi muuta sanoa! <3

Hengissä ja anteeksi!

Kiitos ihanan Eevan äiskä sai vihdoin aikaiseksi ilmoitella Aatulan väen tilanteesta ja syystä blogihiljaisuuteen. Aatulassa eletään ihanaa aikaa: äiskä on raskaana. Masuasukki on kuitenkin aiheuttanut (mistä äiskä kaikella ilolla kertoo) runsasta pahoinvointia ja väsymystä. Voimia ei yksinkertaisesti ole ollut blogipäivityksiin... suurin ponnistuksin on saatu päivittäiset ruokailut ja askareet hoidetuksi. Pahoinvointi on aiheuttanut myös sen, että Aatu-herran hienostunut tuoksu saa äiskän erittäin pahoinvoivaksi. Tästä syystä äiskä ei ole voinut tehdä mitään Aatun kanssa eikä blogiinkaan ole siten ollut kirjoitettavaa. Käytännössä äiskä ja Aatu ovatkin eläneet koko kesän erillään toisistaan, ja Aatulan miehet ovat saaneet pärjätä keskenään. Hyvin on iskä Aatua hoitanut ja leikittänyt, se on myönnettävä. Jospa äiskän pahoinvointi tästä syksyn mittaan helpottaisi. Aatula pyytää anteeksi ainakin vielä hetken jatkuvaa hiljaisuutta ja lupaa kirjoitella heti, kun äiskän olotila sen paremmin sallii. 

Ihanaa syksyn odotusta! <3

Westielenkki 29.5.2011

Aatulan sunnuntai kului jälleen westielenkin parissa. Tällä kertaa lenkkeilimme westieystäviemme Pipsan, Pupen ja Janen mökkimaisemissa. Lenkki alkoi pienellä metsälenkillä, jonka jälkeen päivä jatkui grillaten ja muuten vain touhuten. Mukana touhuissa oli totta kai myös Elsa-westie. <3 Antaa kuvien puhua puolestaan:

Elsa saa rapsutuksia :)

Jane, Aatu ja Elsa

Koko kööri

Aatu lammella

Herkkuja tarjolla

Pipsa ja Puppe

Lenkin jälkeen isäntä nukkui 6 tuntia syvästi kuorsaten. Illalla yhdeksältä äiskän oli sitten viimein herätettävä Aatu pissille. Eihän siitä mitään tullut, ja poika oli kannettava ulos. Vielä aamullakin isäntä oli aivan rättipoikkipuhki... heräsi vasta puoli yhden aikaan aamuruoalle ja pissille.  On se vaan rankkaa tuo lenkkeily... ja tyttöjen perässä juoksentelu. ;)

Westiebongausta

Hassua, mistä kaikkialta westieitä nykyään voikaan bongata! Tänään katse kohtasi westien Bernerin Kodin ja puutarhan hyvinvointi -lehtisen kannesta. Kas, kas... mitä kaikkea näillä söpöliineillä oikein mainostetaan? Voi voi... maine ja muotirotustatus sen kun kasvaa! :(

Punkkikarkotteesta

Aatulassa julkaistiin muutama viikko sitten myrkyttömän punkkikarkotteen ohje. Äiskä lupaili tuolloin, että tuloksista kerrotaan myös täällä. Noh, nyt on muutama viikko testailua takana ja punkkeja on ollut todella vähän. Ainoastaan yksi on löytynyt Aatun turkista (sekään ei siis ollut kiinnittynyt). Vaikea sanoa, onko punkittomuus todella tämän mönjän ansiota vaiko puhdas sattuma. Aatulassa ollaan joka tapauksessa iloisia siitä, että herra on saanut viettää punkittomat kaksi viikkoa. :)

Aatu täällä moi!

Hengissä ollaan! Ajattelin sen vain tulla kertomaan. Äiskä on kovasti takonut tietokonetta. Jotain gradua se kuulema kirjoittaa. Ihan pöhköä! Aikansa voisi käyttää vaikka bloggaamiseen mutta ei - tuossa vaan istua läsöttää ja kirjoittaa jotain ihan muuta. Kaipa se minustakin vielä jossain välissä ehtii kirjoittamaan... kuka noista ihmisistä koskaan tietää! 

Kaikille koirakavereille terkkuja! Jos musta ei ala kuulumaan, soittakaa westieliittoon ja tehkää katoamisilmoitus! Että semmosta...

Lapsen suusta kuultua

Aatu on valakee länsiylämaan terriäinen. Terriäinenpä hyvinkin, voisiko enää osuvammin sanoa!? <3

Iltapala

Aatulan isäntä sai, eliminaatiodieetistä huolimatta, iltapalaksi peuran lihaisan luun. Eikös peura ole kuitenkin riistaa siinä missä hirvi ja porokin? Hyvin näytti luu maistuvan, kun ei isäntä ehtinyt edes kypsytellä aarrettaan. Kerrankin näin päin, tästäkös äiskä kiittää! :P

Pakko oli ladata tämä hieman huonolaatuinen kuva paremman sijaan. Tässä kuvassa Aatulla vaan on niin loistava ilme: "Kai tätä luuta nyt sitten voi aikansa kuluksi kaluta." Voi meidän isäntää! ;)

Kuinka saada terrieri pois sängyn alta?

Aatulan isäntä tietää, että sängyn alla saa olla rauhassa - sinne ei iskän ja äiskän kädet yllä. Kuinka siis saada terrieri pois sängyn alta? Tässä konstit á la Aatula:

1. Kumarru katsomaan sängyn alle ja kuiskuttele: "Lähdetään ulos!" Jos tämä ei auta...

2. Kutsu ja lirkuttele terrierille: "Tule, tule, tule!" Jos tämä ei auta...

3. Jatka mantraa mutta vaihda äänensävy käskeväksi. Jos tämä ei auta...

4. Juokse päättömästi ympäri sänkyä ja yritä hyödyntää terrierin metsästysviettiä jahdata jalkojasi. Jos tämä ei auta...

5. Yritä saada terrierin kiinnostus sängynalusen ulkopuolista maailmaa kohtaan heräämään hokemalla innostuneella äänensävyllä: "Kuka tulee, kuka tulee?" Jos tämä ei auta...

6. Mene alakertaan ja avaa ulko-ovi, tepastele äänekkäästi sisään ja mörise oudolla äänellä kuin joku vieras tulisi kylään. Jos tämä ei auta...

7. Kutsu terrieriä ruokailemaan. Jos tämä ei auta... 

8. Avaa jääkaapin ovi. Jos tämä ei auta...

9. Ota mitä tahansa ruokaa ja mene sängyn viereen syömään. Jos tämä ei auta...

10. Hae pitkä harjanvarsi, jolla koukata terrieri varovasti pois sängyn alta. Tämä auttaa varmasti! ;)

Tällä postauksella Aatula osallistuu koirakuvahaasteeseen.

Leipuriapulainen

Aatulan isäntä oli suureksi avuksi maksaherkkujen leipomisessa... tai ainakin, öhöm, tiskaamisessa! ;)

Kunnon kuuri

Hus pois madot ja toukat!! 

Aatulan isäntä on saanut kunnon matokuurin taannoisen maaseutumatkamme kunniaksi. Reissun aikanahan isäntä herkutteli jos minkälaisella scheissella. Kotona odottikin sitten tehokuuri kaikkien öttiäisten tappamiseksi. Kiitos apteekkaritädille, jolta saimme vinkin antaa herralle 5 päivän kuuri Axiluria normaalin 3 päivän kuurin sijaan. Tällainen tehokuuri on kuulemma paikallaan muutaman kerran vuodessa juuri Aatulan isännän kaltaisille kaikkiruokaisille kulinaristeille. :)

Uudehko ruokavalio ;)

Aatulan isännän ruokavalio muuttui jälleen. Kahden eri eläinlääkärin suosituksesta kokeilemme nyt ruokintaa, joka mukailee aiempaa ruokavaliota siten, että lihat ja kasvikset pysyvät samoina mutta lihat kypsennetään kevyesti keittämällä. Tämän pitäisi muuttaa lihan valkuaisaineet koiralle helpommin käsiteltävään muotoon. Uudehkon ruokavalion on tarkoitus mukailla tarkemmin sitä seikkaa, että koira on sekasyöjä, ei lihansyöjä.
 
Eläinlääkäriemme mukaan koira ei pysty hyödyntämään valkuaisaineita tarpeeksi hyvin raa'asta lihasta, ja raaka liha saattaa jopa kuormittaa elimistöä liikaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut mädättää lihat. Tähän ei Aatulassa kuitenkaan ryhdytä... ;) Toisaalta toinen eläinlääkäreistämme muotoili sanansa siten, että koira ei saa olla yksinomaan raakaruokinnalla eli annamme Aatulle edelleen luut raakana (tämä on ehdottoman tärkeää, jotta luusta ei irtoa säröjä) ja muut lihat kevyesti keitettyinä. Kasvikset Aatu tulee saamaan edelleen pääsääntöisesti raakana. Myös mahalaukun ja kananmunan tulemme jatkossakin todennäköiseti antamaan raakana. Ruokavalio tulee edelleen sisältämään merilevää, öljyä, TeräsRekkua ja marjarouheita.

Saas nähdä, onko tästä mitään apua!?! :o