Ostoslistalla

Aatulan isännällä on vakavia tarvikepuutteita. Mitä kaikkea sitä voikaan pieni terrieriherra tarvita (lue: äiskä himoita Aatulle)! :D

Lemmikkieläintarvikekauppa Jolie Pets myy suloisia luomupehmoleluja, joiden sisus on kierrätettyä puuvillaa. Lisäksi osa pehmolelujen myynnistä lahjoitetaan eläinsuojeluun. Pehmoleluilla on yleensä tapana kestää Aatulan isännän käsittelyssä muutamasta minuutista päivään. Uhanalaiset eläimet -luomueläinlelun kohdalla  pikasuolistus ei, hyväntekeväisyyden ja ekologisuuden ansiosta, todennäköisesti edes äiskää ja iskää harmittaisi.

Aatulle on jo kauan pitänyt ostaa pelastusliivit. Hurtta Lifegard -tuotteet vaikuttavat laadukkailta ja mukavilta käyttää. Aatu tarvitsisi myös uuden huomiohuivin; nykyisen huomioliivin isäntä on nimittäin ilmoittanut epämukavaksi päällä. :)

Äiskän mielestä koirille on yllättävän vaikea löytää kodin muuhun sisustukseen sopivia makuualustoja ja ruokakuppeja. Siperian Timber -makuualusta sopii tyyliltään Aatulaan kuin nenä päähän. Makuualusta on pehmeytensä puolesta varmasti myös isännän mieleen. :) Siperian Timber -makuualustan voi ostaa ainakin täältä. Ruokakulho-ongelma puolestaan korjaantuisi Iittalan Taika-sarjan kulhoilla. Taika-sarjan kulhot ovat  yksinkertaisesti niin kauniit ja kooltaan sopivat, että ne on pakko saada!

Aatu ei koskaan ole pitänyt kaulapantaa. Nyt äiskää on kuitenkin alkanut houkuttaa kaulapantojen maailma. Tarjolla on vaikka kuinka paljon ihania nahkapantoja... minkäköhän sitä valitsisi?! :)

Kuvat: Iittala, Hurtta Collection, Jolie Pets ja Peten koiratarvike.

Pieni graduapulainen

Aatu päätti auttaa äiskää gradun kirjoittamisessa pyytämällä kesken kaiken äiskän syliin. Siinä sitä sitten istuskeltiin, halittiin ja pusuteltiin... gradu sai hetkeksi jäädä! <3

Ai, pitikö sitä graduakin kirjoittaa?

Silmiä painostaa tämä ahkera kirjoittaminen. ;)

Viikon ruokalista

Aatulan isäntä on tällä viikolla syönyt:

MAANANTAI

aamu: 30 g hirven munuaista ja 50 g hirven lihaa, 20 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa, 2 rkl tyrnimarjarouhetta ja 1 tl kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä

ilta: 60 g hirven munuaista ja yksi keltuainen, 20 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa

TIISTAI

aamu: 70 g poron lihaluuta, 30 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa, 1 tl  kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä ja TeräsRekkua

ilta: 70 g poron lihaluuta, 30 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa, TeräsRekkua

KESKIVIIKKO

aamu: 30 g hirven lihaa ja 40 g poron sydäntä, 20 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa, 2 rkl tyrnimarjarouhetta ja 1 tl kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä

ilta: 30 g hirven lihaa ja 40 g poron sydäntä, 20 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa, 1 rkl nokkosrouhetta 

TORSTAI

aamu: 70 g poron lihaa, 20 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa, 1 tl kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä

ilta: 60 g poron lihaa ja yksi keltuainen, 20 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua perunaa, 1 rkl nokkosrouhetta

PERJANTAI

aamu: 60 g hirven ja poron lihaa, 30 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua porkkanaa, 2 tl merileväjauhetta ja 1 tl kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä

ilta: 60 g hirven ja poron lihaa, 30 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua porkkanaa, 2 tl merileväjauhetta

LAUANTAI

aamu: 30 g poron kieltä ja 40 g poron liha-luuta, 30 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua porkkanaa, 1 tl kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä

ilta: 30 g poron kieltä ja 40 g poron liha-luuta, 30 g kasvissosetta ja 20 g keitettyä ja soseutettua porkkanaa, 2rkl tyrnimarjarouhetta

SUNNUNTAI

aamu: 30 g poron maksaa ja 40 g hirven lihaa, 40 g kasvissosetta, 1 tl kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä

ilta: 30 g poron maksaa ja 40 g hirven lihaa, 40 g kasvissosetta

Lisäksi Aatu on saanut koko viikon antibiottikuurin takia aamuin illoin 1 mitallisen Aptuksen maitohappobakteerijauhetta.  Herkkuina Aatu on saanut äiskän itsekuivaamia hirven keuhkopaloja. Ajanvietteenä isäntä on kalunnut hirven putkiluita.

Tällaiselta Aatun eliminaatiodieetti sitten siis loppujen lopuksi näyttää. Älkää nyt kukaan viimeistä piirtoa myöden ottako mallia; meillä esim. kasvissosetta ruokavaliossa aivan liian paljon ja lihaisia luita puolestaan aivan liian vähän (lue: ei yhtään). Keitetty peruna ja porkkana taas eivät kuulu lainkaan raakaruokintaan (meillä niitä syötiin virtsakiviepäilyn vuoksi lisähiilihydraattina). Ehkä meillä tulisikin kutsua ruokintatapaa paremminkin raakaruokintamaiseksi (vrt. 'barfish') tavaksi ruokkia koiraa. ;)

EDIT:

Aatulassa tutustuttiin hirven sisäelinten antamiseen hieman tarkemmin. Vastaan tuli tieto hirviekinokokista. Loinen tarttuu siis hirven ja poron sisäelimistä. Loinen voi tarttua koirasta myös ihmiseen, ja tartunta on vakava (vaurioittaa sisäelimiä). Älkää siis antako koirallenne raakoja hirven sisäelimiä!!  

Eläinlääkärissä

Kävimme Aatun kanssa eilen eläinlääkärissä virtsarakon ultraäänikuvassa. Samalla ultrattiin myös munuaiset. Kaikkihan alkoi viikko sitten, kun Aatu teki tuskaisena pissat alleen, vaikka hätää ei olisi pitänyt olla; olimme juuri käyneet lenkillä, ja Aatu nosteli jalkaansa normaaliin tapaan. Alle tehdyn pissan jälkeen Aatulta tuli ulkona pieni verinen pissa. Päivystävä eläinlääkäri määräsi antibioottikuurin oireiden perusteella pissatulehduksen hoitoon. Koska tulehdusta ei tuolloin eikä nytkään löytynyt ja virtsassa oli edelleen verta, olivat jatkotutkimukset paikallaan. 

Virtsarakon ultrassa ei onneksi näkynyt mitään. Myöskään munuaisissa ei näkynyt mitään. Verikokeet vain varmistivat, ettei mikään ole vialla. Nyt Aatulassa ollaan tuhat kiloa kevyimmin sydämin ja toivotaan, ettei samanlaista tarvitse kokea ikinä uudelleen! :) 

Kaikki on hyvin taas! <3

Viikon herkku

Aatu on nyt taas reilun viikon ajan syönyt pelkästään hirven ja poron lihaa. Aatulan isännän viikon herkkuna tällä kertaa siis poron sydäntä. Poron sydän tarjoiltiin kasvissoseen kera. :)

Aatun ruokavalio on tällä hetkellä kovin yksipuolinen, vaikka Aatu saakin sekä hirven että poron kohdalla mahdollisimman monipuolisesti koko eläintä. Koko eläimellä tarkoitan, että ruokavaliossa on lihaa (peruslihan lisäksi sydäntä ja kieltä), sisäelimiä (maksaa, munuaista ja keuhkoa) ja jonkin verran kylkiluita. Lisäksi Aatu saa tietenkin isompia luita ajanvietteeksi. Hirven ja poron lihan kanssa Aatu saa kasvissosetta, joka koostuu edelleen vain salaateista, kurkusta, kesäkurpitsasta ja valkosipulista. Aatu saa myös marjarouheita ja kuivattua nokkosta. Virtsakiviepäilyn myötä hiilihydraattien määrä ruokavaliossa on pyritty lisäämään vielä keitetyllä ja soseutetulla perunalla. Ravintolisinä Aatu saa kylmäpuristettua vehnänalkioöljyä ja TeräsRekkua.

Jännitystä iltaan

Aatu törmäsi eilen iltapisulla supikoiraan. Kaikki tapahtui omalla pihalla Aatun ollessa irti. Onneksi iskällä oli nopsat jalat, ja Aatu saatiin kiinni. Hanki oli kestänyt Aatua ja supikoiraa, ei iskää. Hetken aikaa Aatu oli juossut tiiviisti supikoiran kintereillä pitkin pihamaata. Onneksi ei tullut tappelua, supikoiralla kun on häijy maine. Iskän saatua kopin Aatusta oli supikoira luikkinut aidan yli pakoon. Aitaan jäi tuppo supikoiran mahakarvoja muistuttamaan vierailusta. 

Aatulan kaksijalkainen väki toivoo kohtaamisen olleen kertaluonteinen juttu. Aatu puolestaan, yhä jatkuvasta nuuskutuksesta ja vahtaamisesta päätellen, toivoo supikoiraa toistekin vierailulle. ;)

Westielenkki 20.3.2011

Aatula on ollut mukana järjestämässä  oman alueensa westielenkkejä viime syksystä lähtien. Edellinen lenkki jäi äiskältä Turun reissun vuoksi lenkkeilemättä, Aatulan miesväki sen sijaan oli lenkillä edustettuna. Sitä edellinen lenkki puolestaan peruttiin kovan pakkasen vuoksi. Nyt Aatulan alueen westielenkeillä puhaltavat kuitenkin uudet tuulet. Aatula nimittäin vastaa tästä lähtien yksin oman alueensa westielenkkien järjestämisestä.

Lenkki järjestettiin tälläkin kertaa Aatulan lähimetsässä. Äiskää hieman jännitti, että pääseekö Aatu lenkille mukaan ollenkaan pissatulehduksen vuoksi. Koska Aatu ei kuitenkaan ole sitten perjantai-illan osoittanut mitään merkkiä kivusta, pääsi Aatukin mukaan lenkille. Lenkille osallistuivat Aatun lisäksi westiet Elsa, Fiide, Jane, Pipsa ja Puppe omistajineen. 

Aatulassa ollaan odotettu kaunista kevättalven päivää westielenkkipäivälle osuvaksi. Tämä siitä syystä, että Aatulassa ollaan talven mittaan suunniteltu kahvitaukoa lenkin oheen. Lumisadetta luvanneesta sääennusteesta huolimatta sää oli kauniin aurinkoinen ja lämmin. Niinpä kahvittelimmekin lenkkimme puolessa välissä kauniin näköalakallion nuotipaikalla. :)

Kahvitauolla riitti walkoista seuraa. ;)

Westiejoukko tuli jälleen hyvin toimeen keskenään. Häpeäksemme Aatulan oma isäntä ärhenteli hieman muille. Mistään tappelusta ei kuitenkaan onneksi ollut kyse vaan normaalista arvojärjestyksen hakemisesta (ja ehkäpä myös pullakipon vahtimisesta (; ). Aatu-poikaa kiinnosti jälleen eniten Fiide-neidin seura. Ymmärtäähän tuon, onhan Fiide varsin hurmaava nuori westieleidi! 

Pissatulehdus :(

Aatulan isännällä on pissatulehdus. Asia varmistui, oikeastaan viljelytulos tulee  vasta maanantaina, tänään eläinlääkäripäivystyksessä. Aatun virtsanäytteessä oli verta, mikä johti antibioottikuurin aloittamiseen ja siis alustavaan pissatulehdusdiagnoosiin. Tämä on jo toinen pissatulehdus Aatulla. Aiemmasta tulehduksesta on aikalailla tasan vuosi aikaa.

Kaikki alkoi eilen illalla heti iltalenkin jälkeen. Äiskä kampasi Aatun turkkia normaaliin tapaan lattialla. Aatu oli hieman levoton, ja äiskä luuli pojan vain haluavan pois kesken kampaamisen. Ei tullut äiskälle mieleenkään, että Aatu on kipeä. Yhtäkkiä Aatu ponkaisi pystyyn, kakoi ja ulisi. Ulinan ja kakomisen ohella Aatu sätki rauhattomasti. Kovin järkyttyneenä iskän kanssa katsoimme tilannetta. Mielessä kävi, että Aatulla on kurkussa jotain, koska isäntä oli vasta jyrsinyt luutaan. Sitten Aatu teki alleen ja juoksi ovelle. Ei tullut äiskälle ja iskälle mieleenkään, että Aatulla olisi kova pissahätä, kun juuri oli tultu iltalenkiltä (lenkillä Aatu oli nostellut jalkaa normaaliin tapaan, ilmeisesti sitten tuloksetta). Äkkiä vain ovi auki ja pojan kanssa pihalle. Pihalla Aatu käyttäyi jo sitten ihan normaalisti eikä mitään hätää näyttänyt olevan. Pian Aatu kuitenkin rupesi uudelleen pissalle. Aatu seisoi jalka ylhäällä pitkään, ja tuloksena oli pieni verinen pissa. Voi raukkaa! Yöpäivystäjälle soitto ei auttanut; lääkäriin pääsisi vasta aamulla. :( 

Aatulan yö menikin sitten ulkonajuoksun ja torkkumisen merkeissä. Aatu oli onneksi rauhallinen eikä kovia kipuja tuntunut olevan. Näin jälkikäteen ajateltuna Aatulla on ollut pissatulehduksen oireita jo kaksi päivää. Äiskä ja iskä saavat kyllä taas tukistaa itseään, kun eivät ole oireita kunnolla ymmärtäneet. Aatu on koko talven juonut huonosti. Äiskä on ajatellut, että Aatu saa varmaan tarvitsemansa nesteen kasvissoseesta, joka on kurkun vuoksi todella vetistä, ja ulkona lumensyönnistä. Näin varmasti onkin ollut. Nyt kahtena viime päivänä Aatu ei ole kuitenkaan tehnyt pissaa normaaliin tapaan. Esimerkiksi eilen Aatu teki varmuudella äiskän nähden ensimmäisen pissan sitten aamu kuuden vasta iltapäivällä kahden aikaan. Eilen äiskä myös huomasi muutaman kerran, että Aatu istahteli kesken kävelyn. Tätä Aatu siis teki edellisenkin pissatulehduksen aikana. Kyllä näistä oireista olisi pitänyt hälyytyskellojen soida ja kovaa. Jotenkin sitä ei vain tajunnut oireita, kun koira muutoin oli täysin oma itsensä. Äiskän tuli myös keskityttyä enemmän Aatun silmien rähmimisen ihmettelyyn (myös silmissä nyt antibioottivoide).

Pahimmassa tapauksessa Aatun pissatulehdus on merkki virtsakivistä tai munuaisviasta. Näin sanoi siis eläinlääkäri. Ultraa Aatusta ei tällä kertaa otettu. Jos oireet jatkuvat tai pissatulehdus uusii vielä kerran, on ultra ajankohtainen. Äiskää ja iskää kyllä vähän hirvittää, että jos Aatun runsasproteiininen ruokavalio on aiheuttanut virtsakiviä isännälle.  Munuaisvikaa ei uskalla edes ajatella. Tilannetta ei kuitenkaan auta nyt kuin seurata.  Toivotaan kovasti, että kyseessä on vain pissatulehdus eikä taustalla ole mitään sen kummempaa.  

EDIT:
Virtsaviljelystä ei löytynyt tulehdusta. Seuraava askel on virtsarakon ultraääni... virtsakiviä epäillään. :(

Keväthangilla

Mistä on Aatun keväthankilenkkeilyt tehty?

Tuhinasta, puhinasta, kyöhnytyksestä ja poskiliu'usta.

Niistä on Aatun keväthankilenkkeilyt tehty! :)

Kun kohtaat pennun...

älä koskaan käyttäydy näin! Äiskä järkyttyi syvästi nähtyään alla olevan linkin sisältämän videon pennun ja naisen kohtaamisesta. Aivan uskomatonta käytöstä! :(

http://eros-v-lindelbrunn.blogspot.com/2011/02/muisto-uimaranta-2862008-1423.html 

Monta kertaa Aatulankin elämässä inhottaa kanssaihmisten käytös Aatua kohtaan. Aatulla on paha tapa hypätä päin, jos joku antaa pienenkin vinkin siitä, että huomiota olisi saatavilla. Tätä tapahtuu etenkin kohtaamis- ja tervehtimistilanteissa, joissa Aatulla on tapana olla ärsyttävän yli-innokas. Syy on puhtaasti äiskän ja iskän, ei Aatun, kun emme ole saaneet käytöstä kokonaan karsittua. Kaikille aina sanomme, että jos tervehtiä haluatte, tervehtikää Aatua hallitusti Aatun tasolle kumartuen. Tämän jälkeen neuvomme, että Aatulle ei tule antaa huomioita, mitään huomiota, vähään aikaan. Aatu ei silloin hypi päin. Jos hyppimistä kuitenkin tapahtuu, se loppuu heti, kun Aatu ei saa huomiota (ja tässä vaiheessa me menemme väliin, jos Aatu ei käyttäydy). Tarkoitus on, että Aatu ei saa huomioita, ei positiivista tai negatiivista huomiota, kohti hyppimisestä. Tämä sanotaan kaikille joka kerta. Mutta ei! Tervehtimisen jälkeen jotkut törpöt hakevat ensin vähän  katsekontaktia yhä innostuneeseen koiraan ja päälle sitten vielä hieman lepertelevät. Kun Aatu sitten luonnollisesti menee luokse ja pyrkii nousemaan lähemmäs (pieni koira pääsee lähemmäs vain jalkaa pitkin nousemalla) tätä huomiota antanutta ihmistä, aletaankin tönimään ja pahimassa tapauksessa jalalla potkimaan Aatua ja samalla karjutaan ei:tä. Mikä siinä on, kun ei ymmärretä ohjeita, saati ystävällistä käyttäytymistä eläintä kohtaan? Jos ensin kutsuu koiraa luokseen ja sitten alkaakin kieltämään sitä, ei koira todellakaan ymmärrä tilannetta. Töniminen ja potkiminen, oli se sitten varovaista tai ei, ovat pahinta, mitä voi tehdä. Noh, tästä seuraa se, että äiskä ja iskä raivostuvat ihmisille... kukaan ei töni tai potki meidän koiraamme!

Toinen raivostuttava tilanne on se, että jos Aatu ei saa jonkun mielestä tulla lähelle esim. ihmisen istuessa lattialla, Aatulle ei suinkaan sanota suullisesti ei tule tai pelkkä ei, vaan Aatua aletaan töniä kovakouraisesti poispäin. Mikä hemmetti ihmisiä vaivaa? Aatu ymmärtää kyllä sanan ei. Tönimistä Aatu sen sijaan ei ymmärrä. Tästäkin seuraa äiskän ja iskän väliintulo ja raivostuminen, ymmärrettävästi! :(

Harjoittelua

Aatulassa on viime päivinä harjoiteltu ahkerasti trimmaamisen alkeita... huh huh, mitä hommaa! Äiskältä valuu hiki ja karvaa irtoaa kamalat määrät mutta jälki, se on hirveää! Äiskällä on jo käynyt luovuttaminenkin mielessä. Miten tämän voi ikinä oppia? Jospa se kärsivällisyys ja ahkera harjoittelu kuitenkin joskus palkittaisiin; eihän kukaan ole seppä syntyessään! :) Vaikeaksi trimmaamisen tekee etenkin se, että Aatun edellisestä trimmauksesta ei ole vielä neljää viikkoa eikä Aatun turkissa ole lainkaan kerrostumia. Tästä tasapitkästä turkista äiskä on sitten yrittänyt tehdä siistiä ottamalla turkista kauttaaltaan puolet pois, jotta toivottua kerrostumaa alkaisi muodostua. Ei siis mikään ihan helppo homma aloittelijalle. Aatu itse on kuitenkin käyttäytynyt maailman parhaiten, vaikka äiskän otteet  ja äherrys ovat varmasti olleet vaikka sun mitä. Hieno poika meillä! <3 Ja kunhan toivottua kerrostumaa alkaa muodostua, helpottuu trimmaaminenkin, toivottavasti.

Tänään Aatulassa harjoiteltiin kuitenkin koirahierontaa. Hierontaotteet ja eri lihasten käsittely alkavat jo hieman sujuakin. Harjoittelua hierontakin kuitenkin vielä vaatii. Isäntä näyttää onneksi suurimmaksi osaksi vain nauttivat hieronnan harjoittelusta. Jospa tästäkin hommasta kehittyisi vähitellen taito, joka hyödyttäisi Aatun hyvinvointia. :)

Ruokatilaus

Aatulassa tehtiin piiiitkästä aikaa ruokatilaus Vauhti-Raksulta. Tilaus sisälsi tällä kertaa possun jauhettua kurkkutorvea, Murren murkinan liha-luumixiä ja possumixiä, possun sisäelinseosta, poron liha-luuseosta, poron jauhelihaa ja poron putkiluita.

Possunliha on nyt toistaiseksi jätetty Aatun ruokavaliosta pois (tätä ei tilausta tehdessä vielä oltu päätetty). Possutuotteet jäävätkin siis pakastimeen odottamaan aikaa parempaa. Porotuotteet sen sijaan kulutetaan heti. :)

Tilaus

Tilannekatsaus

Aatulan isännän ruokavalio on viimeiset viisi viikkoa koostunut pääasiassa possusta. Nyt näyttäisi siltä, että possu sopisi Aatulle, tietyin varauksin tottakai. 

Muutama viikko sitten äiskä ja iskä olivat jo luovuttamassa possunlihan antamisen suhteen. Tuolloin Aatun iho oireili jonkin verran. Possukokeilua jatkettiin kuitenkin, koska isännän oireet eivät olleet pahoja, isäntä itse ei oireista juurikaan välittänyt ja oireiden aiheuttajasta ei voitu kovien pakkasten ja maitotuotteiden antamisen jälkeen olla täysin varmoja. Niinpä Aatulassa jatkettiin possukokeilua kovien pakkasten yli ja maitotuotteiden antaminen lopetettiin. Vähitelleen kutiavat kohdat helpottivat ja ruvet hävisivät. Koska iho-oireet paranivat possukokeilun aikana, possunliha kutinaa ja rupia ei siis aiheuttanut. Jes!!

Nyt ongelmaksi on kuitenkin muodostunut Aatun ihonvärin tummuminen. Aatulla on aikaisemmin ollut kauttaaltaan vaalea iho, kuten kuuluukin. Nyt possukokeilun ja edellä kuvattujen iho-oireiden myötä Aatun iho on tummunut vatsan seudulta, etutassuista ja päästä huomattavan paljon. Mitään ulkoloisia tai ihotulehduksia Aatulla ei ole, joten tummuminen voi olla merkki sopimattomasta ruokavaliosta. Ihon tummuminen voi myös olla pelkästään jälkioire aikaisempien iho-oireiden jäljiltä. Toisaalta isännän iho on voinut reagoida myös johonkin ulkoallergeeniin. Ei auta, kun seurata tilannetta. Huoh! 

Aatulassa päätettiin joka tapauksessa palata Aatulle varmasti sopivaan hirvi-poro -ruokavalioon ja katsoa, alkaako ihonväri palautua ennalleen. Toivoa possunlihan suhteen ei ole menetetty... possunliha olisi hyvä lisä ruokavalioon. Peukut pystyyn, että väri palautuu ennalleen. Kunhan Aatun iho taas on normaali, kokeillaan Aatulassa jälleen uutta proteiinilähdettä. Possunlihan aika on taas joskus myöhemmin. :)

Päivän

Kylmän tuulen ja lumisateen vuoksi Aatulan isännän lenkkiasuun kuului tänään norsuvillis. :) Idea villapaitaan tuli aikoinaan RuttuNutulta.

Kakkajuttu

Aatulassa ei voida lakata ihmettelemästä niitä koiranomistajia, jotka eivät korjaa karvaisten ystäviensä jätöksiä paikoista, joista niin olisi tehtävä. Näin lopputalvesta katujen ja polkujen reunukset alkavatkin olla jo aikasmoisessa kakkapeitteessä. Hirvittää ihan ajatella sitä lemua ja kakkakuran määrää, joka meitä kaikkia nyt lumien sulamisen myötä taas odottaa. Yöks! :(

Oman karvakorvan jätösten kerääminen on hyvin pieni vaiva, jolla kuitenkin voi edesauttaa kaikkien viihtyvyyttä. Koirankakoistahan me kaikki, koiraihmiset ja muut, lopulta valitamme pahimmillaan koiria syyttäen. :( Aatulan alueella ei ole kaupungin järjestämiä kakkapussiautomaatteja tai -roskiksia. Ainoat roskikset, joihin pussin voi lenkin aikana jättää, löytyvät bussipysäkeiltä. Toisaalla, saman kaupungin alueella, automaatteja ja roskiksia kyllä löytyy. Voi olla, että nämä automaatit ja roskikset eivät asiaa Aatulankaan alueella juurikaan edes parantaisi. Ja onhan se lopulta jokaisen koiranomistajan omalla vastuulla, velvollisuutena jopa, kerätä koiransa kakat ja kiikuttaa pussit roskiin tarjoaa kaupunki apuaan tai ei. 

Aatula on pyrkinyt auttamaan kanssaihmisiä laittamalla koirankakkaroskis-tarran roskanpönttöönsä. Tarra on koristanut Aatulan roskapöntöä kohta vuoden ajan. Ainoastaan kerran (ei sillä että roskapöntön sisältöä Aatulassa mitenkään vahdattaisiin ;)) roskiksessamme on ollut jonkun muun pussi kuin Aatulan oma. On se vaan kumma, kadullammekin kun on toistakymmentä koiraa ja katumme reunuksilla näin ollen...! 

Aatula kiittää, kuittaa ja jää miettimään, olisikohan tästä keksinnöstä mihinkään!?! :) 

Kuva täältä.

Kokkailua

Aatulassa oli jälleen soseutus- ja kokkailuilta. Aatulan isännälle valmistui niin kasvissotetta kuin namejakin. 

Tällä kertaa kasvissoseeseen laitettiin kurkkua, jäävuorisalaattia, kiinankaalia, Romaine-salaattia ja valkosipulia. Soseesta tuli kerta kaikkiaan herkullisen vihreää! :)

Ainekset valmiina soseutettavaksi

Ihanan vihreä kasvisose valmis pakastettavaksi

Aatulassa odotetaan kovasti, että kasvissoseen saadaan lisää aineksia. Uskotaan nyt kuitenkin, että hyvää kannattaa odottaa. Rauhallisesti ja perusteellisesti suoritettu eliminaatiodieetti on varmasti parempi ratkaisu kuin hötkyily. :)

Aatulassa kokeiltiin myös jo aiemminkin tehtyä namiohjetta uudella versiolla, possun sisäelinseoksella. Possun sisäelinseos sisältää possun maksaa, munuaista, keuhkoa ja sydäntä ja on valmiiksi soseutetussa muodossa. Sisäelinseosta saa eläinkaupoista pakasteena 500 gramman pötköissä.  Valmista seosta kannattaa soseuttaa nameihin hieman lisää, jotta massasta tulisi mahdollisimman tasainen. Possun sisäelinseoksesta tehty massa myös kannattaa levittää leivinpaperille ainakin noin puolen sentin paksuiseksi levyksi. Tämä helpottaa valmiiden namien pilkkomista. 

Namiainekset: 500 g sisäelinseosta ja 1 kananmuna

Valmiit namit :P

 

Terveisiä Turusta

Äiskä jätti Aatulan miesväen kotiin ja lähti viikonlopuksi Turkuun hakemaan oppia westien trimmaukseen ja koirahierontaan.

Äiskä on pitkään karttanut Aatun omatoimista trimmaamista. Pääsyy omatoimisen trimmaamisen karttamiseen on ollut taidon puuttuminen. Turussa kävimme Tiinan opissa, ja johan alkoivat trimmauksen salat hieman raottua äiskällekin. Äiskälle tärkeintä oli saada tuntumaa trimmaamiseen, vaikka harjoittelimme ihan jo muotoiluakin. Jossain vaiheessa kevättä tai alkukesää olisi varmasti hyvä käydä kurssilla uudestaan siten, että Aatukin on mukana. Nyt äiskän sormet jo oikein syyhyävät trimmausvälineiden hankkimiseen ja trimmaamisen harjoittelemiseen. :)

Koirahieronnassa oppia antoi urheilukoirahieroja Satu Teräväinen. Koirahierontakoulutus piti sisällään perushierontaotteet ja koiran eri lihasten vaatimat hierontatavat. Teräväisen opettamat hierontaotteet ja -tavat vaikuttivat hyvin tehokkailta mutta samalla helliltä. Hierontaopetukseen kuului myös koiran venyttelyliikkeiden ohjausta. Harjoituskappaleena hierontakurssilla toimi westie Elviira, joka ainakin tuntui nauttivat jo ihan hierontaharjoittelusta kovasti. Aatulassa tullaankin seuraavien kuukausien aikana harjoittelemaan ahkerasti myös koirahierontaa. 

Turun reissuun kuului myös lemmikkitarvikekauppojen ahkera kiertely. Aatulle löytyikin kotiinviemisiksi kaksi uutta ruoka-alustaa, molemmat muovisia. Aatu sai myös uuden kamman. Tampereen Barffinetistä, jonne kotimatkalle eksyimme, Aatu puolestaan sai uusia ruokia: lampaan mahalaukkua ja villisian kehkoja sekä hirven, peuran ja villisian luita.

Aatulan miesväki oli pärjännyt äiskän reissun ajan hyvin kahdestaan. Iskän mukaan, ja äiskän pieneksi harmiksi, Aatu ei ollut kaivannut äiskään paljoakaan. Jälkikäteen ajatellen Aatu oli iskän mielestä ollut enemmänkin ihmeissään kuin ikävissään yhden laumalaisen puuttuessa joukosta. Aatu oli kuitenkin nukkunut öisin tiiviisti äiskän paikalla äiskän yöpaidan päällä. <3  

Turun tuliaiset

Kukkulan kunkku

Aatulan isännän on aina päästävä kiipeämään j o k a i s e n lumikasan päälle. "Mitä korkeampi lumikasa, sen parempi", sanoo Aatu. :D

Ylväs kuin westie! ;)

Liennyttävätköhän kaikki westiet ylämaankaipuutaan lumikasojen päällä kiipeilemällä? <3

Viikon herkku

Aatulan eliminaatiodieetti jatkuu edelleen possunlihakokeilulla. Tämän viikon herkkuna siis maanatain kylpyläreissulta kotiinviemisiksi ostettu raakapakastettu possun sorkka. Ruoka-annokseksi sorkasta ei Aatun hampailla ole. Vaihtelua tuovaksi ajanvietteeksi sorkka sitä vastoin on mitä mainioin löytö! :)

Aatulan isäntä kypsytteli sorkkaa muutaman päivän. Vasta, kun hajut olivat, noh vähintäänkin mehevät, suostui isäntä viimein kaluamaan herkkuaan kunnolla. Kypsyttelyn ohessa Aatu lähinnä vain nuoleskeli ja raahaili aarrettaan, luunsyöntialustan ulkopuolelle  mattoon hinkaten tottakai. Herkun kypsyttelyä ja ympäriinsä raahamista suosittelee siis Aatu, äiskä ja iskä sen puoleen eivät. ;)

Herkun kimpussa

Uimassa

Maanantaipäivä kului Aatulassa polskuttelun merkeissä, kun Aatulan isäntä pääsi Hyvinkäällä toimivaan Onnenkoiran koirakylpylään. Mukana uintireissulla olivat myös Aatun koirakaverit westie Elviira, cottonmix Hilma ja tiibetinterrieri Tellervo omistajineen.  Myös piskuinen skotlanninterrieri Saga oli reissussa mukana. :)

Aatu ei ole kovin innokas uimari, kahlaaja enemmänkin. Onnenkoiran koirakylpylässä oli mahdollisuus saada koiralle uittaja uimavuoron ajaksi. Aatulle uittaja oli tarpeellinen; ilman uittajaa isäntä ei varmaankaan olisi juurikaan uinut. Uittaja uitti koiria pareittain koko vuoron ajan. Näin kylpyläreissu kävi ihan oikeasti urheilusta eikä jäänyt vain lirkkimiseksi. Koirakylpylään on ehdottomasti päästävä vielä ennen kesää uudestaan!

Uittajan hellässä huomassa

Uitettu koira :)

Koirille laitettiin uinnin ajaksi pelastusliivit. Uiminen aloitettiin pienillä altaanmittaisilla uinneilla. Vähitellen uintimatkaa pidennettiin kattamaan koko altaan ympärysmitta. Koirat harjoittelivat myös uintisuunnan vaihtamista vedessä. Aatu vaikutti koko uinnin ajan hieman hätäiseltä. Uittaja mainitsikin huvittuneena, että kyllähän se uinti varmasti ottaa voimille, kun ei poika uidessaan muista hengittää. Vuoron loppussa Aatu kuitenkin rauhoittui hieman ja muisti hengittääkin. ;) Tässä vielä isännän uintinäyte videon muodossa (äiskä taustalla ihan kympillä mukana - älkää välittäkö kälätyksestä):

Uinnin ja kuivattelun jälkeen koirakoplamme ihmisineen meni vielä suolahuoneeseen istuskelemaan.  Suolahuoneen on tarkoitus auttaa mm. iho- ja hengitystieongelmiin. Hoito kesti puolisen tuntia. Tuskin yhdestä suolahuonekerrasta voi ihmeitä odottaa, mutta kokemuksena suolahuone oli mielenkiintoinen. Voisihan sitäkin uudelleenkin kokeilla. :)

Suolahuoneessa

Äiskä oli oikein tyytyväinen, kun näki, että Aatu todella teki lihaksillaan töitä uinnin aikana. Vaikka uintiaikaa oli vain puoli tuntia, oli ainakin Aatulan isäntä uimisesta, ja koko muustakin reissusta, aivan puhki. Kotimatkalla Aatu-herra jopa suvaitsi nukkua äiskän sylissä. Tämä teki äiskän hurjan onnelliseksi! <3

Aatulan väki kiittää Elviiraa, Hilmaa, Tellervoa ja Sagaa omistajineen ihanasta uintireissusta! Täällä ollaan valmiita samanlaiseen reissuun milloin vain. <3 Erityiskiitos Tessalle kuvista ja videomateriaalista (äiskä kun otti ja unohti oman kameransa kotiin)!

Jotain pilkullista ja ruudullistakin

Aatulassa innostuttiin näin lopputalvesta mantteleiden ompelusta. Tai oikeastaan äiskä innostui, miesväki tyytyi vain pyörittelemään päitään. :) Vaikka kovin pakkastalvi taitaakin olla jo takana, ompeli äiskä Aatulle vielä kaksi uutta manttelia. 

Pallokuosinen mantteli on ommeltu paksusta, huopamaisesta villakankaasta. Äiskä ihastui tähän villakankaaseen siinä määrin, että kangasvalintaan vaikutti puhtaasti enemmän ulkonäkö kuin käytännöllisyys. ;) Pallokuvioisen manttelin vuori ja kaulus ovat puolestaan yksiväristä, tummanharmaata villakangasta. Manttelin vatsakappaleen kiinnitys toimii pallokankaasta ommellulla suikaleella ja tarranauhalla. Heijastimiksi äiskä ompeli pienet pallorivit takahelman molemmin puolin sekä vatsakappaleen sivuille. Takahelma vaati vielä kuminauhat pysyäkseen paikoillaan. 
 

Ruudullisen manttelin kangas on (jotakin) sekoitetta. Kangas löytyi Eurokankaan palakorista ja oli väreiltään niin aatumainen, että kotiinhan se oli vietävä. ;) Mantteli on ommeltu kaksinkertaisesta kankaasta.  Kaulus on neulosta. Neuloksen lankana äiskä käytti baby blue -sävyistä mohairlankaa. Kauluksesta tulikin ihanan pörröinen ja pehmeä. Vatsakappaleen kiinnitys on samanlainen kuin pallokuosisessa manttelissakin. Heijastimiksi mantteliin äiskä ompeli  A:t (niinkuin Aatu) vatsakappaleen molemmin puolin.  Myös vatsakappaleen kiinnitysnauhassa on heijastin.

Näidenkin mantteleiden kaavoissa äiskä otti mallia PerusPompasta. Pomppamaista takahelman muotoa äiskä ei villakankaisiin onnistunut saamaan. Nyt kuitenkin kaavat, kankaat ja toivottavasti myös manttelitkin kaappiin piiloon keväät tieltä seuraavaa talvea odottamaan! :D