Aatulassa on viime päivinä harjoiteltu ahkerasti trimmaamisen alkeita... huh huh, mitä hommaa! Äiskältä valuu hiki ja karvaa irtoaa kamalat määrät mutta jälki, se on hirveää! Äiskällä on jo käynyt luovuttaminenkin mielessä. Miten tämän voi ikinä oppia? Jospa se kärsivällisyys ja ahkera harjoittelu kuitenkin joskus palkittaisiin; eihän kukaan ole seppä syntyessään! :) Vaikeaksi trimmaamisen tekee etenkin se, että Aatun edellisestä trimmauksesta ei ole vielä neljää viikkoa eikä Aatun turkissa ole lainkaan kerrostumia. Tästä tasapitkästä turkista äiskä on sitten yrittänyt tehdä siistiä ottamalla turkista kauttaaltaan puolet pois, jotta toivottua kerrostumaa alkaisi muodostua. Ei siis mikään ihan helppo homma aloittelijalle. Aatu itse on kuitenkin käyttäytynyt maailman parhaiten, vaikka äiskän otteet ja äherrys ovat varmasti olleet vaikka sun mitä. Hieno poika meillä! <3 Ja kunhan toivottua kerrostumaa alkaa muodostua, helpottuu trimmaaminenkin, toivottavasti.
Tänään Aatulassa harjoiteltiin kuitenkin koirahierontaa. Hierontaotteet ja eri lihasten käsittely alkavat jo hieman sujuakin. Harjoittelua hierontakin kuitenkin vielä vaatii. Isäntä näyttää onneksi suurimmaksi osaksi vain nauttivat hieronnan harjoittelusta. Jospa tästäkin hommasta kehittyisi vähitellen taito, joka hyödyttäisi Aatun hyvinvointia. :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVoi, kun näkisit sen loppuselän! Ihan on äiskän tekemän näköinen (lue: järkyttävän hirveä). :) Noh, huomenna jatkuu! Ja tosiaan, käsien sijainti, trimmausote, raspin käyttö, harjaaminen, karvojen nostelu... liikaa asioita muistettavaksi ja seurattavaksi! ;)
VastaaPoista